Mikrorahoituksen tarkoitus on tarjota pankkipalveluita pankkien ulkopuolelle jääville. David Roodmanin ”Due Diligence: An Impertinent Inquiry Into Microfinance” -tietokirjan mukaan mikrolainojen hyötyä asiakkaiden köyhyydestä ylös nostamiseen ei olla voitu todistaa. Roodmanin mukaan pienten lainojen antamista kaikkein köyhimmille tulisi välttää, koska sen mukana tulee lisää riskejä jo alkujaankin riskialttiiseen elämään. Kyseisiä pienlainoja ei voi verrata kuitenkaan meiltä Suomesta löytyviin pienlainoihin, kuten Pikalaina.onlinen lainalaskurista löytyviin vakuudettomiin lainoihin. Mitä keinoja rahoitustilanteen parantamiseen Roodman sitten esittää?

Millä korvata pienet lainat?

smileTutkijan mukaan ohjelmia kannattaisi kehittää kohti säästöohjelmia. Vakuutusten saamista tulisi helpottaa ja rahansiirrot pitäisi tuoda kaikkien ulottuville. Pienet lainat eivät kirjoittajan mukaan ole oikea tapa helpottaa lainaa tarvitsevien taloutta. Roodmanin mukaan laaja rahoitus saattaa johtaa myös kuplan syntyyn.

Miten mikrolaina toimii

Mikrolainalla tarkoitetaan pientä, esimerkiksi yritystoimintaa varten annettavaa lainaa, jota suunnataan kehitysmaissa varattomille. Pienlainojen korot ollaan pyritty pitämään matalina ja etenkin aiempiin lainoihin liittyneiden korkojen vertailussa nykyiset pienlainat ovatkin selkeästi edullisempi vaihtoehto lainaa tarvitseville. Mikrolainat sopivat myös niille, joilla ei ole pääsyä perinteisiin pankkipalveluihin. Lainan ottamisen rinnalle Roodman haluaisi nostaa piensäästämisen vaihtoehdon. Mobiiliteknologian kehittyessä myös perinteiset pankkipalvelut saattavat tulla niitä tarvitsevien luo.

Pienlainojen historiaa kehitysmaissa

Mikrolainat ovat saaneet alkunsa köyhien alueiden tarpeista – pienet ja edullisen koron lainat pyrkivät nostamaan lainan ottajia köyhyydestä, tarjoamalla tukea pienyrittämiseen. Brittilehti Guardian mainitsee kiittävässä kirja-arvostelussaan tosin, että Roodman olisi voinut myös käsitellä niitä syitä, joiden vuoksi mikrolainat ovat päässeet nousemaan siihen asemaan missä ne ovat nyt. Roodmanin kirjassa mainitaan, että mikrolainat vetoavat molempiin poliittisiin kenttiin: sekä poliittiseen oikeistoon, että vasemmistoon. Oikeisto katsoo että kehitysapua pitäisi muuttaa enemmän yksityishenkilöiden tarjoaman, vapaaehtoisen laina-avun suuntaan. Poliittinen vasemmisto taas näkee, että mikrolainat voivat tukea etenkin naisia tärkeällä tavallaan. Roodmanin mukaan miljoonat ihmiset ovat osallistuneet kyseiseen lainojen järjestelmään täysin vapaaehtoisesti. Tämän argumentin pohjalta voitaisiin päätellä, että he eivät kaikki voi olla väärässä. Köyhien alueiden lainat ovatkin kasvaneet maailmassa ilmiömäisesti tutkijan mukaan.

Oletko kiinnostunut lukemaan David Roodmanin kirjan ”Due Diligence: An Impertinent Inquiry Into Microfinance” -tietokirjan? Se julkaistiin vuonna 2012 ja on sujuvaa luettavaa mielenkiintoisine huomioineen.